Aamulla porukka kerättiin kokoon, lopulta jopa minut muistettiin hakea mukaan! Porukka oli jo hyvää vauhtia matkalla ensimmäiseen vierailukohteeseen, kun Sari oli huomannut kysyä, missä Erikka on. Niinpä minutkin poimittiin kyytiin puoli tuntia myöhässä ja hyvät naurut saatiin kaupan päälle. Loppupäivän teema olikin kysyä joka kohdassa, onko meikäläinenkin edelleen mukana!
Isäntäperheeni Tom ja Sue olivat järjestäneet meille aikamoisen yllärin. Katsokaapa kylttiä!
Ensimmäinen kohteemme tänään oli supisuomalainen Hongan hirsitalo. Tai ei talo, vaan todellinen lomalinna. Tätä paikkaa kierrellessä tuli sellainen olo, että onpa hienoa olla suomalainen!
Honkatalolta jatkettiin Ashevilleen, jossa sateinenkin päivä kului kivasti. Kävimme kaupunkikierroksella trolleyn kyydillä. Ajelun kruunasi uskomattoman mukava, leveää etelän murretta puhunut kuljettajamme, joka oli todellinen viihdyttäjä värikkäine tarinoineen!
Illalliselle kokoonnuttiin isäntäperheeni Tomin ja Suen luo. Heidän koiransa Deacon ja Lucy ovat vieneet täydellisesti minun sydämeni ja illan perusteella monen muunkin. Illallisella Mark kertoi mukavasta perinteestä: heillä jokainen kertoo aina illallispöydässä yhden päivän aikana tapahtuneen iloisen asian. Jokaisesta päivästä kun löytyy jotakin aurinkoista. Ottakaa opiksenne!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti