Kun kello soi aamukuudelta, tuntui, että Rotary-klubin kokous olisi voinut olla myöhemminkin. Joukkomme ehti kuitenkin piristyä hyvin ennen esiintymistämme, joka kirvoitti suoranaisen kysymysten tulvan Suomesta ja erityisesti koulutusjärjestelmästä.

Kokouksen jälkeen oli aika sanoa hyvästit Madison Countylle. Kirstenistä ja Anniesta ehti tulla parissa päivässä niin läheisiä, että itku oli silmässä puolin ja toisin lähdön hetkellä. Ensimmäiset sähköpostit on kuitenkin jo vaihdettu ja aiomme takuulla tavata vielä! Myös Sari ystävystyi emäntänsä Maryn kanssa ja luulisin, että myös he pitävät yhteyttä jatkossakin. 

Aamupäivällä matkasimme parinkymmenen mailin matkan Ashevilleen. Noin 90 000 asukkaan kaupunki on todella kaunis ja siellä on asukasluvusta, loistavista shoppailumahdollisuuksista ja värikkäästä kulttuuristaan huolimatta mukava pikkukaupungin tunnelma.

Uusi isäntäperhe otti minut vastaan ihanasti. Sängyllä odottivat suklaat ja emäntäni Joycen käsintehty kirja. Takasivua koristavat Suomen ja Ashevillen kartat. Miten olemmekaan ansainneet näin ihanan kohtelun?

Päivällä pidimme esitelmän noin sadalle hengelle Rotary-klubilla ja hyvin meni, vaikka porukkaa olikin hieman enemmän ja piti puhua mikrofoniin. Sen jälkeen loppupäivä oli omistettu omille perheille ja vapaammalle tekemiselle. Kävin patikoimassa pari tuntia emäntäni Joycen ja perheessä samaan aikaan vierailulla olevan, alunperin uusiseelantilaisen Michaelin kanssa. Vuoristotalon lähistöllä voi törmätä mm. villikissoihin, kalkkunoihin (nähtiinkin jo kaksi) ja karhuihin! Ne käyvät jopa pihoissa, joten en taida lähteä lenkille yksikseni aamutuimaan...

Illalla Bill ja Joyce veivät minut ravintolaan, joka on Ashevillessa melko usein vierailevan presidentti Obaman suosikkipaikka. Eikä ihme. Ruoka ja palvelu olivat kerrassaan mahtavia! Jälkiruokaa kävimme nauttimassa paikassa, joka oli aivan kuin Johnny Deppin tähdittämästä Pieni Suklaapuoti -leffasta. Kupillinen sulatettua tryffelijuomaa maustettuna savustetulla merisuolalla oli varmaan parasta, mitä olen koskaan maistanut. Jos joudun ikinä valitsemaan viimeisen ateriani, ainakin jälkiruoka on selvillä :)