Tänään oli lämmintä! Mittari näytti 27 celciusastetta vielä illansuussakin, ja kyllä me suomalaiset nautittiin! Aamulla käytiin tutustumassa Warren Wilson Collegeen, jossa on todella mielenkiintoinen ekologinen toimintamalli. Suurin osa esim. koulussa syötävästä ruoasta pyritään tuottamaan koulun omilla, isoilla tiluksilla. Metsässä työskennellään koneiden sijaan työhevosten kanssa.

Collegelta jatkettiin Black Mountainin keskustaan. Pistäydyimme melkeinpä joka liikkeessä ja parissa museossa, joissa oli mm. mielenkiintoista tietoa sisällissodan ajoista.

Olemme kehittäneet jo oman suonglantikielen. Siihen kuuluvia termejä ovat mm. suklaa pudding, mieletön dialect, kirjoittaa alas, eniten kaunis ja lento-orava. Ei meinaa enää kotimainen taipua!

Illansuussa suuri toiveeni toteutui, kun isäntäni Bill huusi minua nopeasti karhuja katsomaan.  Kengätkin tippuivat jalasta matkalla, kun juoksin kameroineni parvekkeelle ihailemaan mustakarhuemoa ja sen neljää pentua parin metrin päästä. Mahtavaa! Täällä vuoristossa olen päässyt seuraamaan myös liito-oravien elämää.

Illalla käytiin jameissa kuuntelemassa paikallista bluegrass-musiikkia. Oli hienon kuuloista, eivätkä ne kaikki kappaleet niin surullisia olleet ainakaan säveliltään.